Helsingin seudulla

Vanha pyöräilykaverini neiti A on päättänyt lopettaa pitkät pyöräretket vai vaelluksiksiko niitä pitäisi kutsua. Tänä kesänä hän vielä suostui tekemään kaksipäiväisen retken Helsingin seudulla. Niinpä ajoimme yhtenä päivänä Vantaalta Martinlaaksosta Sipooseen Boxiin ja seuraavana päivänä sieltä takaisin.

Retkemme onnistui hyvin, sää suosi – oli lämmintä, mutta ei liian kuumaa. Pari vesipisaraa satoi ensimmäisenä päivänä, mutta ne eivät edes kastelleet meitä.

Menomatkalla olimme tutustumiskohteeksi valinneet Ikean, koska meistä kumpikaan ei ollut koskaan käynyt missään Ikeassa. Tutustumisen jälkeen totesimme, että taisi olla myös viimeinen kerta, kauppa ei meitä innostanut. Kahvijonokin eteni tuskastuttavan hitaasti ja maitokahvi oli tosi pahaa instantkahvia, omenapiirakka ja pehmis hyvät ja lopuksi join vielä cappuccinon, jotta sain pahan kahvin maun pois suusta.

Pistäydyimme myös Storörenissä. Olen muutaman kerran käynyt siellä äitini kanssa katselemassa merta sekä syömässä tai kahvilla . Hän liikkuu nykyään hyvin huonosti, ikää jo 94 v. Tarkistin, pääseekö Storörenin ravintolaan pyörätuolilla, ei pääse, ei edes rollaattorilla.

Sipoossa Box bed and breakfastissa meillä oli upea 2 huoneen majoitus kahvilarakennuksen yläkerrassa. Viihdyimme koko illan parvekkeella nauttimassa kauniista maalaismaisemasta.

Paluumatkaa emme ajaneet kehä kolmosen viertä, vaan Tapanilan ym. kautta. Jossain siellä jakeluauto oli vähällä liiskata minut, se kääntyi yhtäkkiä eteeni kevyen liikenteen väylälle. Sain jarrut pohjaan eikä kuski varmaan huomannutkaan minua. Ystäväni oli takanani ja huusi ääneen säikähdyksestä.

Paluumatkalla teimme myös luontoretkiä, tutustuimme Tammiston suojelualueeseen ja Haltialan metsään ja Pitkäänkoskeen. Kauniita ja mielenkiintoisia paikkoja.

Ajomatkaa tällä retkellä oli leppoisat 85 km eli noin 42 km päivässä.